Mitä ovat suolistomikrobit ja miten ne liittyvät terveyteen?

Nyt kun tulehduksellisista suolistosairauksista on tullut suuressa osaa Suomen maata jo kansanterveydellinen sairaus, ajattelin, että on tärkeää kirjoittaa tieteeseen perustuvaa tietoa suoliston hyvinvoinnista. Siihen ja sen vastakohtaan, huonovointisuuteen liittyvät olennaisesti suolistomikrobit. Ainiin, mikä on kansanterveydellinen sairaus? Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) kirjoittaa sivuillaan, että kansantaudeilla tarkoitetaan yleisesti sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveydentilalle, kansanterveydelle. Tarkkaa määritelmää sille, mitä "suuri merkitys kansanterveydelle" tarkoittaa, ei ole, mutta ne ovat yleisiä väestössä ja lisäksi usein yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Kansantaudit voivat muuttua ajassa, ja nyt näyttää siltä, että olemme muuttaneet jotain niin paljon, että tuhoamme meitä hyödyttävien mikrobien toimintoja.

Niille, jotka eivät ole vielä tutustuneet suoliston suureen merkitykseen koko muun kehon hyvinvoinnille, voisin kertoa muutamia anekdootteja. Modernin lääketieteen isä Hippokrates tunnisti suoliston tärkeyden jo 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Hän sanoi, että ”huono ruuansulatus on kaiken pahan alku ja juuri”. Varmasti me monet tunnistamme sanonnan todeksi, mutta tapahtuu suolistossa paljon hyvääkin. Monesti kuulee sanonnan ”olet mitä syöt” ja on ehkä helppo ymmärtää, miksi se on totta, jos ajattelee miten suurelta pinta-alalta syödyt ravintoaineet imeytyvät suolistosta muualle elimistöön. Suoliston pinta-ala on nykytiedon valossa pienen yksiön verran, noin 30 neliömetriä. Aiemmat tutkimukset viittaavat tenniskentän alaan, mutta se tieto on nyt kumottu. Nyt ehkä ajattelet, että miten se mahtuu sinun sisääsi, mutta se johtuu siitä, että suoliston pinta on poimuttunut ja siinä on paljon nukkalisäkkeitä, jotka lisäävät imeytymisalaa. Suolistoa asuttavia mikrobeja on niin paljon, että ne painavat 1.5 kg, mikä vastaa kolmen jalkapallon painoa! Ihmiskeho on monisoluinen, mutta yksi mikrobi on yksi solu, ja tämä tieto mielessä pitäen voidaan ihmetellä, että suolistossa on 1.3 kertaa enemmän soluja kuin ihmisessä! Kyllä niillä varmaan on suuri merkitys.

Itseasiassa evoluutiossa niillä on ollut niinkin suuri merkitys, että jotkut eläimet, kuten märehtijät, ovat kehittäneet itselleen erityisiä elimiä (=pötsi), jotka edesauttavat mikrobien toimintoja. Suolistomikrobit ovat eläneet hyödyttävässä vuorovaikutussuhteessa ihmisen kanssa miljoonien vuosien ajan. Ne auttavat meitä monin tavoin: ne muun muassa tuottavat vitamiineja, joita meidän oma kehomme ei pysty tuottamaan, ne ylläpitävät meidän toimintojamme tulehduksia vastaan ja tietenkin pilkkovat sen ravinnon, jota emme itse pysty pilkkomaan. Viimeisin on tärkein osoitus siitä, että ”olet mitä syöt” liittyy suolistomikrobeihin. Jatkossa tulenkin kirjoittamaan tässä blogissa muun muassa siitä, miten tietyt ravintoaineet tai ravitsemustottumukset vaikuttavat suotuisasti ja epäsuotuisasti suolistomikrobistoon, ja miten tämä edelleen heijastuu erilaisten sairauksien ja huonovointisuuden kehittymiseen.

Mikrobien tutkiminen laboratoriossa on hauskaa!

Mikrobien tutkiminen laboratoriossa on hauskaa!

Uusimmat kommentit

09.02 | 17:47

Kiitoksia Satu, hieno yhteenveto :). Minulla on ollut viimeiset pari kuukautta 23/1 dieetti - varmasti ihan älytöntä mutta läskit lähtee :). Terkuin Savelan mielipuoli Tarzan

31.05 | 16:54

Kiitos Satu kun jaksat tehdä kansantajuisia blogeja tärkeästä asiasta! Kaverinikin haluavat kiittää, ja usealla onkin suolistovaivoja tässä iässä. Tsemppiä!

30.04 | 18:35

Hei,
Blogisi on tosi mielenkiintoista luettavaa. Innolla odottelen lisää kirjoituksiasi.

Hyvää kevättä,
Raija

06.04 | 10:30

Hei Anneli! Tuo onkin todella hyvä kysymys. Euroopassa on laitettu pystyyn tutkimuksia, joissa pandemian laajuutta pyritään selvittämään nimeonomaan tutkimalla jätevesiä. Tietoa odotellaan

Jaa tämä sivu