Lihavuus. Kansansairauksista lihavuuden yhteyttä suolistomikrobistoon on tutkittu ehkä eniten. Tämä johtunee maailmanlaajuisesta lihavuusepidemiasta, johon kaivataan kipeästi hoitokeinoja liikunnan ja ravitsemuksen lisäksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan maailmassa on 1.9 miljardia ylipainoista ihmistä, ja vuosittain ylipainoon tai lihavuuteen kuolee 2.8 miljoonaa ihmistä.
Viitteitä poikkileikkaustutkimuksista. Lukuisat väestötutkimukset ovat esittäneet suolistomikrobiston olevan yksi lihavuuteen yhteydessä oleva tekijä. Toki muita tärkeitä tekijöitä lihavuuden taustalla ovat perimä ja elintavat kuten ravitsemus ja liikuntatottumukset. Vaikka useat tutkimukset ovat yhdistäneet tietyn mikrobipääjakson (=eliöiden tieteellisen luokittelun toiseksi ylin taso) tai –suvun lihavuuteen, on tuloksissa ristiriitaisuutta. Aikuisella 80-90 % suolistomikrobistosta koostuu firmikuutti ja bakteroidi –bakteeriryhmistä, ja niiden määrät ylipainoisilla ja lihavilla tehdyissä tutkimuksissa vaihtelevat suuresti. Näiden pääjaksojen suhdeluku ei siis liene hyvä lihavuutta kuvastava mittari, vaikka tärkeät tutkimusryhmät yli 10 vuotta sitten niin väittivätkin. Tutkimukset ovat myös ehdottaneet, että aktinobakteereiden ja metaania tuottavien arkeonien eli arkkibakteerien suurempi osuus olisi yhteydessä lihavuuteen, kun taas esimerkiksi Akkermansia muciniphila:n määrä on vähentynyt lihavilla laihoihin verrattuna.
Aiheuttavatko mikrobit todella lihavuuden? Väestötutkimukset eivät kykene osoittamaan syy-seuraus-suhteita, vaan siihen tarvitaan mekanistisia tutkimuksia. Ensimmäinen tutkimus, joka suoraan osoitti suolistomikrobien aiheuttavan lihavuuden, tehtiin USA:ssa (Viite 1). Professori Ruth Leyn tutkimusryhmä siirsi mikrobivapaisiin hiiriin lihavan tai laihan hiiren ulostetta, ja havaitsi, että ”lihavaa siirrettä” saaneet hiiret lihoivat ja ”laihaa siirrettä” saaneet pysyivät normaalipainoisina. Tutkijat totesivat, että lihavan hiiren ulosteessa oli mikrobeja, jotka pystyvät käyttämään tehokkaammin ravinnon energian hyväkseen, mikä edesauttoi painonnousua. Mikrobit siis voivat lihottaa, mutta toki korkeaenergiapitoinen ruokavalio vaikuttaa asiaan. Sittemmin on melko luotettavasti osoitettu tiettyjen mikrobikantojen aiheuttavan lihavuutta. Kiinalaiset tutkijat Fei ja Zhao löysivät sairaalloisen lihavalta potilaan suolistosta valloilleen päässeen Enterobacter cloacae B29-mikrobin (35 % kaikista mikrobeista). He siirsivät tämän mikrobin hiirten suolistoon, minkä seurauksena hiiristä tuli lihavia ja niiden elimistön ei reagoinut herkästi insuliiniin (Viite 2). Kun yllä mainittu lihava potilas menetti painoa noin 50 kg ruokavaliomuutoksen seurauksena, ei kyseistä mikrobia enää havaittu potilaan suolistossa. Kun minun tutkimusryhmäni siirsi B29-mikrobin läheistä sukulaista hiirten suolistoon, hiirten ihonalainen rasvakerros lisääntyi huomattavasti ja lisäksi mikrobi aiheutti lieviä maksavauroita. Tähän liittyvän lehtiuutisen voi lukea klikkaamalla linkkiä alla (Viite 3).
Voiko ”lihavaa mikrobistoa” tuunata? Jos hiirille voidaan tehdä ulosteensiirteitä ja sitä kautta vaikuttaa painoon, niin miksi ei ihmisillekin. Ulosteensiirteet hoitomuotona eivät ole vielä hyväksyttyjä muuhun kuin Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamaan antibioottiripuliin. Tänä vuonna kuitenkin uutisoitiin ensimmäisestä kliinisestä kokeesta, jossa ulosteensiirteillä yritettiin hoitaa lihavuutta (Viite 4). Amerikkalaisessa tutkimuksessa 22 lihavalle potilaalle siirrettiin laihan luovuttajan ulostetta suun kautta otettavan kapselin avulla 12 viikon ajan. Ikävä kyllä potilaiden paino ei pudonnut, vaikka itse mikrobistossa tapahtui aineenvaihdunnallisesti suotuisia muutoksia. Yllä mainitsin, että lihavilla on vähän Akkermansia muciniphila:a. Kun kliinisessä kokeessa tätä bakteeria annettiin tutkittaville kolmen kuukauden ajan, vähentyi paino ja rasvamassa hieman (Viite 5).
Akkermansiaa ei ole vielä tarjolla apteekin hyllyillä, mutta hyvä uutinen on, että sen määrä suolistossa näyttäisi lisääntyvän liikunnan avulla. Omassa tutkimuksessamme, johon osallistui 17 ylipainoista naista, kuuden viikon kestävyystyyppinen harjoittelu kolmesti viikossa lisäsi Akkermansian määrää (Viitteet 6 ja 7). Samalla Proteobakteerien, johon yllä mainittu Enterobacter kuuluu, määrä väheni. Muissakin tutkimuksissa samankaltaisia muutoksia on havaittu tai Akkermansian määrä on ollut korkeampi fyysisesti aktiivisilla kuin inaktiivisilla yksilöillä. Liikunta ei siis voi olla huonoksi suoliston tuunaamisessa! Ruokavalio onkin sitten täysin oma, laaja lukunsa suoliston tuunaamisessa, mutta siitä kirjoitan hieman myöhemmin.
VIITTEET
1. Turnbaugh PJ, Ley RE, Mahowald MA, Magrini V, Mardis ER, Gordon JI. An obesity-associated gut microbiome with increased capacity for energy harvest. Nature. 2006 Dec 21;444(7122):1027-31.
2. Fei N, Zhao L. An opportunistic pathogen isolated from the gut of an obese human causes obesity in germfree mice. ISME J. 2013 Apr;7(4):880-4.
5. Depommier C, Everard A, Druart C, Plovier H, Van Hul M, Vieira-Silva S, Falony G, Raes J, Maiter D, Delzenne NM, de Barsy M, Loumaye A, Hermans MP, Thissen JP, de Vos WM, Cani PD. Supplementation with Akkermansia muciniphila in overweight and obese human volunteers: a proof-of-concept exploratory study. Nat Med. 2019 Jul;25(7):1096-1103.
7. Munukka E, Ahtiainen JP, Puigbó P, Jalkanen S, Pahkala K, Keskitalo A, Kujala UM, Pietilä S, Hollmén M, Elo L, Huovinen P, D'Auria G, Pekkala S. Six-Week Endurance Exercise Alters Gut Metagenome That Is not Reflected in Systemic Metabolism in Over-weight Women. Front Microbiol. 2018 Oct 3;9:2323.
Uusimmat kommentit
09.02 | 17:47
Kiitoksia Satu, hieno yhteenveto :). Minulla on ollut viimeiset pari kuukautta 23/1 dieetti - varmasti ihan älytöntä mutta läskit lähtee :). Terkuin Savelan mielipuoli Tarzan
31.05 | 16:54
Kiitos Satu kun jaksat tehdä kansantajuisia blogeja tärkeästä asiasta! Kaverinikin haluavat kiittää, ja usealla onkin suolistovaivoja tässä iässä. Tsemppiä!
30.04 | 18:35
Hei,
Blogisi on tosi mielenkiintoista luettavaa. Innolla odottelen lisää kirjoituksiasi.
Hyvää kevättä,
Raija
06.04 | 10:30
Hei Anneli! Tuo onkin todella hyvä kysymys. Euroopassa on laitettu pystyyn tutkimuksia, joissa pandemian laajuutta pyritään selvittämään nimeonomaan tutkimalla jätevesiä. Tietoa odotellaan
Mahdollisia keinoja lievittää IBS:n oireita
Kaikkien IBS-oireet kuten niiden syytkin ovat hyvin yksilöllisiä, ja siksi itselle sopivat keinot lievittää IBS:n oireita on hyvä selvittää yhdessä oman lääkärin kanssa. Yksinkertaisimpia keinoja, jotka voivat auttaa, ja joihin ei tarvita keskustelua lääkärin kanssa ovat: säännölliset ruokailuajat, tulisten ja rasvaisten ruokien välttäminen, hapatettujen ruokien suosiminen, ruuan pureskeleminen huolellisesti, riittävä nesteytys, alkoholin ja kahvin vähäinen kulutus, tupakoinnin vähentäminen, säännöllinen liikunta ja mindfullness.
Ummetuksesta kärsiviä IBS-potilaita voivat auttaa laksatiivit ja ripulista kärsivät voivat saada apua ripulin estolääkkeistä. Näistä tulisi kuitenkin keskustella aina lääkärin kanssa, ja ikävä kyllä tutkimusten mukaan useimmiten niistä ei ole apua.
Jotkut kokevat, että FODMAP ruokavaliosta on apua, mutta ennen sen
aloittamista tulee keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.
Huonosti imeytyvät fermentoituvat eli ns. FODMAP-hiilihydraatit
aiheuttavat paksusuolessa bakteerikäymisen välityksellä kaasun
muodostusta. Osa niistä lisää veden määrää ohutsuolen loppuosassa,
ja siten myös ripulia. Herkistynyt sisäelintunto voimistaa suolen
venytyksen aiheuttamaa vatsakivun ja turvotuksen tunnetta.
Ruokavaliossa siis vältetään FODMAP-hiilihydraatteja ja siten
suljetaan pois aterioilta tiettyjä ruokia. FODMAP ruokavaliosta on
paljon hyviä kirjoituksia, joten en kirjoita siitä enempää tässä.
Tieteellistä näyttöä suolistomikrobiston roolista IBS:ssä
Pr. Premysl Bercik, Kanadalaisen McMaster yliopiston lääkäri ja tutkija kirjoitti Biocodexin uutislehteen tästä aiheesta (https://www.biocodexmicrobiotainstitute.com/en/irritable-bowel-syndrome-and-microbiota-there-link). Hän kertoo, että tärkein riskitekijä IBS:n kehittymiseen on gastroenteriitti eli suoliston tulehdus. Patogeenisten bakteerien, kuten Salmonellan, aiheuttamien infektioiden jälkeen 11–14 %:lle ihmisistä tulee kroonisia oireita. Se, että joidenkin IBS-potilaiden oireet vähenevät antibioottien avulla on yksi todiste siitä, että suolistomikrobit osaltaan aiheuttavat suolisto-oireita, ja toisaalta taas suun kautta nautittavat maitohappobakteerit voivat vähentää oireita. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IBS-potilaiden ja terveiden ihmisten suolistomikrobistot eroavat toisistaan. Ja joissakin tutkimuksissa ulosteensiirteet ovat vähentäneet IBS oireita, josta kirjoitan seuraavissa kappaleissa.
Onko kuitenkin toiveita siitä, että ulosteensiirteistä tulisi IBS:n hoitokeino?
Ulosteensiirrossa käytetään hyväksi nk. superluovuttajien ulostetta. Superluovuttajien piirteitä ovat lääkkeiden (erityisesti antibioottien) käytön vähyys, normaali painoindeksi (18.5—24.9), hyvä terveys, säännöllinen liikunta, alateitse syntynyt ja rintaruokittu. Kaksi viimeistä voivat kuulostaa hassuilta toivotuilta piirteiltä, mutta niille on syynsä, joista kirjoitan kahdessa seuraavassa kappaleessa.
Keisarileikkauksella syntyneiden lasten suolistomikrobisto koostuu lähinnä sairaalaympäristöstä sekä hoitajien ja äidin iholta saaduista bakteereista. Luonnollisesti syntyneiden lasten suolistomikrobistossa taas dominoivat maitohappobakteerit, joita tiedetään olevan runsaasti myös viimeisillään raskaana olevien naisten emättimessä. Luonto on siis suunnitellut syntymän täydellisesti niin, että äidin hyvät bakteerit siirtyvät vauvan suolistoon mikrobisuihkuna. Nykytiedon valossa keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on huomattavasti muita suurempi riski sairastua esimerkiksi astmaan, allergioihin, joihinkin autoimmuunisairauksiin ja suolistotulehdukseen. Kerrotaan, että kun kuuluisan Amerikkalaisen mikrobiologian tutkijan Rob Knightin lapsi syntyi kiireellisellä keisarileikkauksella, hän siirsi vanupuikolla vaimonsa emättimen mikrobeja vastasyntyneelle lapselle.
Imetyksen aikana suoliston valtaavat erityisesti bifidobakteerit. Bifidobakteerit ovat tärkeitä vauvoille, koska ne tuottavat entsyymejä, jotka pystyvät hajottamaan äidin maidosta saatavia hiilihydraatteja. Lisäksi bifidobakteerit edesauttavat tulehdusta estävän ympäristön kehitystä suolessa ja muokkaavat suoliston pH:n sopivan happamaksi muiden bakteerien kasvun kannalta. Äidinmaito myös maito itsessään sisältää hyviä bakteereja, kuten maitohappobakteereja. Lisäksi äidinmaidossa on vasta-aineita, jotka muokkaavat suotuisasti suoliston immuunipuolustuksen toimintaa ja suolistomikrobiston koostumusta. Korviketta nauttivilla vauvoilla ei ole suolistossaan juurikaan hyödyllisiä bifidobakteereja, vaan heidän suolistomikrobistonsa muistuttaa enemmän aikuisten ihmisten mikrobistoa. Ehkä se on syy siihen, että pitkäaikainen korvikeruokinta äidinmaidon sijaan, on yhteydessä suurempaan myöhemmän ylipainon riskiin.
Mutta nyt takaisin aiheeseen eli mitä tiedetään ulosteensiirrosta IBS:n hoidossa. Biocodexin sivustolla kerrotaan ainoastaan yhdestä vuonna 2020 julkaisusta tutkimuksesta arvostetussa Gut-lehdessä. Satunnaistetussa, lumelääke kontrolloidussa tutkimuksessa yhden superluovuttajan ulostetta siirrettiin IBS-potilaille (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31852769/). 55 tutkittavaa sai omaa ulostettaan (=lumelääke), 55 sai 30 grammaa superluovuttajan ulostetta ja 55 sai 60 grammaa superluovuttajan ulostetta. Tutkimuksessa havaittiin, että lumelääkettä saaneista 24 %:lla, 30 grammaa saaneista 77 %:lla ja 60 grammaa saaneista 89 %:lla IBS-oireet vähenivät. Oireiden poissaolo jatkui ainakin kolmen kuukauden ajan, ja osalla superluovuttajan ulostetta saaneista jopa vuoden ajan.
Halusin selvittää FMT:n toimivuutta IBS:n hoidossa hieman tarkemmin ja aiheesta olikin tehty meta-analyysi vuonna 2022 (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8919053/). Meta-analyysillä tarkoitetaan useiden tutkimusten tiedon yhdistämistä yhdeksi. Tässä julkaisussa oli mukana seitsemän satunnaistettua, lumelääke kontrolloitua tutkimuksesta ja yhteensä 472 IBS-potilasta. Meta-analyysissä selvisi, että 12 viikon seurannassa ulosteensiirteet eivät lievittäneet IBS:n oireita suuressa mittakaavassa, mutta paransivat kuitenkin potilaiden raportoimaa elämänlaatua. Vuoden seurannassa kyseisiä parannuksia ei kuitenkaan nähty, joten on epäselvää, onko ulosteensiirrosta apua IBS-potilaille.
Loppusanat – olet mitä syöt
Ruokavalio näyttäisi edelleen olevan paras keino taistella häiritseviä IBS-oireita vastaan. Kirjoitin tästä kirjassani, josta nappasin alla olevia vinkkejä (https://www.adlibris.com/fi/kirja/suolistomikrobit-ja-terveys-9789523542587?gclid=CjwKCAjwl6OiBhA2EiwAuUwWZXO6sfproKqVXIyakeGkwRBOlHvYSqtbgZVR8LnNOwjOBA86-Jb2tBoCRNUQAvD_BwE).
IBS:n hoitoon tähtäävää ruokavaliomuutosta varten on hyvä ihan ensin tehdä vihreä vallankumous omassa ruokakaapissa. Vihreiden tuotteiden lisäksi liha kannattaa ostaa maustamattomana ja tehdä marinadit itse, koska valmismarinadit sisältävät paljon säilöntäaineita, jotka eivät ole hyväksi suolistolle. Oma vihreä keittiö on hyvä varustaa siis erilaisilla yrteillä, joita on helppo kasvattaa pienissä ruukuissa. Yleisesti ottaen mausteilla ja yrteillä on osoitettu olevan mm. haitallisten mikrobien kasvua vähentäviä vaikutuksia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.
Yrteistä basilika voi vähentää kaasujen muodostusta suolistossa ja vatsan kramppaamista. Erityisesti Aasiassa laakerinlehtien uskotaan vähentävän ärtyvän paksusuolen oireita. Rosmariinilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia ja sen on osoitettu lisäävän muun muassa hyvien laktobasillien määrää suolessa. Korianterilla ja kurkumalla on näytetty olevan prebioottisia vaikutuksia eli ne ovat lisänneet terveyttä edistävien mikrobien kasvua suolessa.
Kaikkia näitä yllä mainittuja yrttejä kannattaa kokeilla omiin marinadeihin ja löytää omalle maulleen sopivin yrtti. Marinadin pohjaksi on hyvä laittaa oliiviöljy, vaikka se onkin hieman kalliimpaa kuin muut öljyt. Oliiviöljyllä on monia tunnettuja terveysvaikutuksia. Yrttien lisäksi makua antamaan puristan itse valkosipulin kynsiä. Valkosipuli sisältää hyviä hiilihydraatteja ja prebioottisia fruktaaneja, joista hyvät suoliston mikrobit tykkäävät.
Ruokakaapin värikkäässä vallankumouksessa kannattaa suosia lehtikaalia, pinaattia, parsaa, porkkanaa, punasipulia, paprikaa, tomaatteja, salaatinlehtiä, tuoreita papuja ja avokadoa sekä välttää kaikkia prosessoituja ruokia, gluteenia ja laktoosia. Myös ravinnon hiilihydraattien vähentämisen neljästäkymmenestä prosentista neljään prosenttiin on osoitettu vähentävän ärtyvän paksusuolen oireyhtymään liittyviä vatsakipuja ja ripulia sekä parantavan yleistä elämänlaatua. Hiilihydraatteja voi vähentää helposti jättämällä ravitsemuksesta pois pastat, perunan ja leivän. Samanaikaisesti voi lisätä tarvittavaa kuidun saantia lisäämällä hedelmien ja marjojen syöntiä.