Tästä piti tulla edellisen blogin kolmas osa, mutta se meni vähän eri suuntaan kuin edelliset, joten se on nyt oma lukunsa.
Mitäs ne probiootit ovatkaan? Ne ovat niitä, joita me yleisesti kutsumme maitohappobakteereiksi. Niitä otetaan ulkomaan matkoille mukaan ennaltaehkäisemään ripulia ja neuvotaan syömään, kun saadaan apteekista antibioottikuuri. Suomessa näitä sisältävistä valmisteista tunnetaan ehkä parhaiten Gefilus ja Precosa. Oikeasti ja tieteellisesti probiootti on elävä, tutkitusti terveyttä edistävä mikrobi, joka lisää suolessa elävien hyvien mikrobien kasvua.
Mitä on terveysjogurtti – onko Gefilus sellainen? Jos muistatte yli 10 vuoden päähän, niin ruokakaupan hyllyillä myytiin kaikenkarvaisia elintarvikkeita, jotka ”alensivat kolesterolia”, ”tehostivat immuunijärjestelmää”, ”auttoivat alentamaan verensokeria”, ja niin edespäin. Mutta ei näitä väittämiä nykyään taida näkyä, miksi? 2000-luvulla elintarvikkeissa mainostettavien terveysvaikutusten määritelmää kiristettiin lainsäädännöllisesti paljon ja nyt niiden terveysvaikutuksista pitää olla kliinistä eli lääketieteellistä näyttöä. Useat terveysvaikutteiset jogurtit olivat silloin jo luoneet melkoisen brändin ja niitä ostetaan edelleen samanlaisten vaikutusten toivossa, vaikka väittämät terveysvaikutuksista ovat häipyneet purkin kyljestä. Onko niistä sitten apua? Helppo vastaus on, että ei niistä varmaan haittaakaan ole. Gefiluksen osalta etsin tieteellisiä julkaisuja sisältävästä tietokannasta tutkimuksia, mutta löysin vain yhden, jossa tutkittavat nauttivat Gefilus-mehua. Siinä selvitettiin, istuutuuko Gefiluksen tärkeä ”ainesosa”, Lactobacillus rhamnosus GG (LGG) suun mikrobiston joukkoon, mutta näin ei käynyt (Viite 1). Jos tilanne on sama suolessa, voidaan olettaa, että syöty mikrobi ei sinne jää. Ja jos sillä on jotain hyviä vaikutuksia, niin vaikutukset liittynevät johonkin sen tuottamaan molekyyliin, ei itse mikrobiin. Suolen läpi kulkiessaan sillä voi kuitenkin olla ohimeneviä terveysvaikutuksia.
Itse LGG:n terveysvaikutuksia on jogurtista riippumatta tutkittu todella paljon. Joissakin tutkimuksissa se on kyennyt muun muassa vähentämään ylipainoa naisilla, mutta ei miehillä (Viite 2). Kuten olen jo aiemmin todennut, niin jokaisen ihmisen mikrobisto on yksilöllinen, ja ehkä sen vuoksi kaikki eivät reagoi samalla tavalla probiootteihin. Voivatkos kuitenkin LGG:a sisältävät jogurtit auttaa antibiootin aiheuttamaan ripuliin? Näin on osoitettu yhdessä lukemassani tutkimuksessa (Viite 3). Ja lisäksi yksi suomalaistutkimus osoitti, että vastasyntyneiden lasten saamien antibioottien, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti lapsen kehitykseen, vaikutuksia suolistomikrobistoon saatiin osittain kumottua probioottivalmisteella, jossa oli myös LGG:a (Viite 4). Toki tämä viimeinen ei ollut jogurtti.
Apteekista antibiootteja, otanko probiootin kylkeen? Tässäpä pulma, mistä on hyvin eriäviä mielipiteitä ja tieteellisiä näyttöjä. On totta, että probiootit voivat auttaa varsinkin herkkävatsaisilla antibiootista johtuvasta ripulista toipumista. Eli ne ovat hyväksi. Monille ei kuitenkaan ripulia antibiootista tule, jolloin probiootit tuntuisivat vähän turhilta. Jos kuitenkin otan sen probiootin, mitä haittaa siitä voisi olla? Hyvin kärjistetty vertauskuva asiasta voisi mennä näin: kuvittele, että suurin osa maapallon ihmisistä pommitetaan kuoliaaksi ja jäljelle jää hajanaisia kansoja siellä täällä, jotka ovat väkiluvultaan pieniä. Jos sitten maapallolle istutetaan uusi hyvin runsaslukuinen kansa, niin eikö se kansa leviäisi kulovalkean lailla ja alkaisi ehkä dominoida? Tästä samasta ilmiöstä suolistossa voi seurata tapauksia, joista uutisoitiin jokin aika sitten. Suomessa yleisesti käytettävä Precosa, joka koostuu Saccharomyces boulardii-nimisestä probioottisesta hiivasta, aiheutti vaarallista hiivan ylikasvua (Uutinen, Viite 5). Tämän seurauksena kyseistä tuotetta ei saa enää markkinoida turistiripulin ehkäisemiseen. Maailmalla on ollut muitakin samankaltaisia tapauksia, joista voi lukea esimerkiksi yhdestä intialaistutkimuksesta (Viite 6).
Toki kannattaa pitää mielessä, että nämä ovat vain ”keissejä”, ja yleisesti Precosa on turvallinen valmiste. tutkimukset ovat osoittaneet sen ehkäisevän antibiootin jälkeisiä epäsuotuisia mikrobiston muutoksia ja ripulia (Viite 7). Saccharomyces boulardii:n kaltaisia ”keissejä” on raportoitu maitohappobakteereista tehdyistä valmisteista, erityisesti suolistosairauksista kärsivillä potilailla. Yhdellä koliittipotilaalla LGG:n nauttiminen aiheutti laktobasillien vaarallisen ylikasvun (Viite 8), joka voi myös saada vaaraa aikaiseksi siirtymällä verenkiertoon, kuten toisella potilaalla osoitettiin (Viite 9).
Kuuluisan Israelilaisen Weismann instituutin tutkijat selvittivät probioottien vaikutusta suoliston bakteerikantaan yhteensä 46 ihmisellä kahdessa eri artikkelissa. He jakoivat tutkittavat kolmeen eri ryhmään; 1) tutkittavat saivat probiootteja antibioottikuurin yhteydessä, 2) tutkittavat eivät saaneet probiootteja antibioottikuurin yhteydessä, ja 3) tutkittavat saivat antibioottikuurin yhteydessä heiltä itseltään tehdyn ulosteensiirteen, joka oli otettu ennen kuuria. Tutkijat havaitsivat, että probiootit eivät edistäneetkään suolistomikrobiston toipumista antibioottikuurista, mutta ne jotka saivat oman ulosteensiirteensä toipuivat nopeammin (Viite 10). Ehkä maailma menee joskus tulevaisuudessa tällaisiin hoitoihin!
VIITTEET
1. Yli-Knuuttila H, Snäll J, Kari K, Meurman JH. Colonization of Lactobacillus rhamnosus GG in the oral cavity. Oral Microbiol Immunol. 2006 Apr;21(2):129-31.
2. Sanchez M, Darimont C, Drapeau V, Emady-Azar S, Lepage M, Rezzonico E, Ngom-Bru C, Berger B, Philippe L, Ammon-Zuffrey C, Leone P, Chevrier G, St-Amand E, Marette A, Doré J, Tremblay A. Effect of Lactobacillus rhamnosus CGMCC1.3724 supplementation on weight loss and maintenance in obese men and women. Br J Nutr. 2014 Apr 28;111(8):1507-19.
3. Fox MJ, Ahuja KD, Robertson IK, Ball MJ, Eri RD. Can probiotic yogurt prevent diarrhoea in children on antibiotics? A double-blind, randomised, placebo-controlled study. BMJ Open. 2015 Jan 14;5(1):e006474.
4. Korpela K, Salonen A, Vepsäläinen O, Suomalainen M, Kolmeder C, Varjosalo M, Miettinen S, Kukkonen K, Savilahti E, Kuitunen M, de Vos WM. Probiotic supplementation restores normal microbiota composition and function in antibiotic-treated and in caesarean-born infants. Microbiome. 2018 Oct 16;6(1):182.
6. Roy U, Jessani LG, Rudramurthy SM, Gopalakrishnan R, Dutta S, Chakravarty C, Jillwin J, Chakrabarti A. Seven cases of Saccharomyces fungaemia related to use of probiotics. Mycoses. 2017 Jun;60(6):375-380.
7. Kabbani TA, Pallav K, Dowd SE, Villafuerte-Galvez J, Vanga RR, Castillo NE, Hansen J, Dennis M, Leffler DA, Kelly CP. Prospective randomized controlled study on the effects of Saccharomyces boulardii CNCM I-745 and amoxicillin-clavulanate or the combination on the gut microbiota of healthy volunteers. Gut Microbes. 2017 Jan 2;8(1):17-32.
8. Vahabnezhad E, Mochon AB, Wozniak LJ, Ziring DA. Lactobacillus bacteremia associated with probiotic use in a pediatric patient with ulcerative colitis. J Clin Gastroenterol. 2013 May-Jun;47(5):437-9.
9. Meini S, Laureano R, Fani L, Tascini C, Galano A, Antonelli A, Rossolini GM. Breakthrough Lactobacillus rhamnosus GG bacteremia associated with probiotic use in an adult patient with severe active ulcerative colitis: case report and review of the literature. Infection. 2015 Dec;43(6):777-81.
10. Suez J, Zmora N, Zilberman-Schapira G, Mor U, Dori-Bachash M, Bashiardes S, Zur M, Regev-Lehavi D, Ben-Zeev Brik R, Federici S, Horn M, Cohen Y, Moor AE, Zeevi D, Korem T, Kotler E, Harmelin A, Itzkovitz S, Maharshak N, Shibolet O, Pevsner-Fischer M, Shapiro H, Sharon I, Halpern Z, Segal E, Elinav E. Post-Antibiotic Gut Mucosal Microbiome Reconstitution Is Impaired by Probiotics and Improved by Autologous FMT. Cell. 2018 Sep 6;174(6):1406-1423.e16.
Uusimmat kommentit
09.02 | 17:47
Kiitoksia Satu, hieno yhteenveto :). Minulla on ollut viimeiset pari kuukautta 23/1 dieetti - varmasti ihan älytöntä mutta läskit lähtee :). Terkuin Savelan mielipuoli Tarzan
31.05 | 16:54
Kiitos Satu kun jaksat tehdä kansantajuisia blogeja tärkeästä asiasta! Kaverinikin haluavat kiittää, ja usealla onkin suolistovaivoja tässä iässä. Tsemppiä!
30.04 | 18:35
Hei,
Blogisi on tosi mielenkiintoista luettavaa. Innolla odottelen lisää kirjoituksiasi.
Hyvää kevättä,
Raija
06.04 | 10:30
Hei Anneli! Tuo onkin todella hyvä kysymys. Euroopassa on laitettu pystyyn tutkimuksia, joissa pandemian laajuutta pyritään selvittämään nimeonomaan tutkimalla jätevesiä. Tietoa odotellaan
Iltasanomien toimittaja Merja Asikainen haastatteli minua makeutusaineisiin liittyen (lue juttu tästä: https://www.is.fi/terveys/art-2000009712320.html). Kuten aina Merjan kirjoitukset, juttu oli mielestäni todella hyvä! Se oli IS paperilehdessäkin 2.8.2023. Ajattelin nyt laajentaa lehden uutista aiheesta tieteellisellä tiedolla. Maksatutkijana kiinnostuin erityisesti siitä, että kyseiset makeutusaineet voivat olla vahingollisia maksalle. Sivuan myös niiden vaikutusta suolistoon alla. Toivottavasti hieman mietit luettuasi, että tarvitseeko joku sokerittomia tai muitakaan limsoja, vai voisiko ne korvata vaikkapa vedellä tai terveellisellä mehulla.
Lihavuusepidemian vakavat terveysvaikutukset
Lihavuudesta on tullut maailmanlaajuinen epidemiologinen ongelma, ja Maailman Terveysjärjestön (WHO) mukaan jo lähes kaksimiljardia ihmistä on lihavia (ts. painoindeksi yli 30). Lihavuus tuo mukanaan riskin sairastua rasvamaksaan, ja jopa 90 prosentilla lihavista ihmisistä arvioidaan olevan ei-alkoholiperäinen rasvamaksa. Rasvamaksa on maailman yleisin krooninen maksasairaus, jolla on vakavia aineenvaihdunnallisia ja terveydellisiä seurauksia. Tärkeimpänä, rasvamaksa lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuontitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. WHO:n tilastojen mukaan 1.5 miljoonaa vuosittaisista kuolemista johtuvat suoraan diabeteksesta, ja 17.9 miljoonaa sydän- ja verisuonisairauksista, jotka ovat yleisin kuolinsyy maailmassa. Jälkimmäiset ovat myös rasvamaksapotilaiden yleisin kuolinsyy. Olisi siis tärkeää ehkäistä näitä sairauksia esimerkiksi oikeanlaisen ravitsemuksen avulla, joka vähentäisi maksan rasvaisuutta. Yllättävä apu voisi löytyä siitä, että vältetään keinotekoisia makeutusaineita.
Painonhallinnassa auttavien makeutusaineiden hyvät ja huonot terveysvaikutukset – keinotekoiset makeutusaineet voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä
Painonhallintaan tähdätessä on tärkeää vähentää ravinnossa olevia sokereja, mikä voi tapahtua korvaamalla ne makeutusaineilla. Mutta tietyissä tapauksissa tästä voi nykytiedon valossa syntyä jopa pahempi terveysriski kuin itse sokerista. Luonnolliset makeutusaineet, jotka eristetään kasveista aiheuttavat harvoin vakavia terveysriskejä. Tällainen on esimerkiksi Stevia, joka ei sisällä kaloreita tai hiilihydraatteja ja on jopa sata kertaa makeampi kuin pöytäsokeri. Stevian on itse asiassa osoitettu jopa suojaavan maksan rasvoittumiselta toisin kuin pöytäsokerin, jonka hajoamistuote fruktoosi useiden tutkimusten mukaan edistää rasvamaksan kehittymistä. Voit lukea alta lisää fruktoosin haitoista ja mistä sitä oikein kehoonsa saakaan.
Luonnollisista makeutusaineista poiketen viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että keinotekoiset makeutusaineet edistävät maksan rasvoittumista ja insuliiniresistenssin lisääntymistä. Tämän vuoksi monet tutkijat ja lääkärit eivät suosittele niiden käyttöä ylipainoisille ja tyypin 2 diabeetikoille. Lisäksi on raportoitu, että keinotekoisista makeutusaineista Asesulfaamikalium eli asesulfaami K (E950) ja sukraloosi (E955) häiritsevät maksasolujen toksiineja eli myrkkyjä ja lääkeaineita hajottavien proteiinien toimintaa. Tietääkseni tuloksia ei ole kuitenkaan vielä todistettu kliinisessä kokeessa.
Sukraloosin on osoitettu ihmistutkimuksissa heikentävän sokerinsietokykyä, mikä pidemmällä tähtäimellä voi edistää tyypin 2 diabeteksen kehittymistä (https://doi.org/10.1016/j.cell.2022.07.016). Isarelilaisen Weizmann insituutin tutkijat osoittivat myös, että heikentynyt sokeriaineenvaihdunta johtui osaksi suolistomikrobeista. Tutkijat osoittivat tämän siirtämällä sukraloosia nauttineiden ihmisten suolistomikrobeja hiirille, joiden sokerinsietokyky huononi mikrobisiirteen jälkeen. Jo pitkään on tiedetty, että makeutusaineet vaikuttavat epäsuotuisasti meille elintärkeiden suolistomikrobien lajikirjoon. Tutkimusten mukaan, sukraloosi vähentää muun muassa suolistomikrobiston monimuotoisuutta sekä terveydelle hyödyllisenä pidetyn Lactobacillus acidophilus-maitohappobakteerin määrää suolistossa. Sen lisäksi eläinkokeet ovat osoittaneet, että sukraloosi lisää maksan rasvoittumista. Sukraloosia käytetään muun muassa juomien, ruokien, leivonnaisten, jälkiruokien, maitotuotteiden ja säilykehedelmien makeuttamiseen sekä pöytämakeuttajana.
Sakariinia (E954) on alettu käyttää keinotekoisena makeutusaineena ja 1800-luvun loppupuolella. Sitä lisätään sokerin korvaajana moniin virvoitusjuomiin. Niin virvoitusjuomien kuin itse sakariininkin on osoitettu lisäävän maksan rasvoittumista, häiritsevän sokeriaineenvaihduntaa ja edistävän painonnousua. Sakariini myös vähentää suolistomikrobiston monimuotoisuutta, mikä on terveyden kannalta epäsuotuisa ilmiö. Sakariinia käytetään mm. hedelmäsäilykkeissä, mehuissa ja hedelmä- ja marjapohjaisissa jälkiruuissa. Huomiothan, että esimerkiksi täysmehuissa ja marjakeitoissa harvemmin on sakariinia!
Viimeisin tutkimus keinotekoisten makeutusaineiden terveyshaitoista osoittaa, että erytritoli (E968) lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksille (https://www.nature.com/articles/s41591-023-02223-9). Linkissä olevan tutkimuksen mukaan tämä voi johtua siitä, että erytritoli lisää veritulppien muodostumista. Tutkimus toteutettiin isolla joukolla amerikkalaisia ja eurooppalaisia ihmisiä, mikä lisää tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä tieteellisesti. Erytritoli on hyväksytty EU:ssa elintarvikelisäaineeksi. Erytritolia pidetään turvallisena, koska sitä saa myös luontaisesti pieniä määriä ravinnosta, mutta totuus on se, että sen lisätty pitoisuus elintarvikkeissa on hyvin paljon korkeampi. Veritulppariskin lisäksi erytritolin on ehdotettu lisäävän syöpätautien riskiä. On hyvin epätodennäköistä, että erytritoli vaikuttaisi heikentävästi meitä eniten hyödyttävään paksusuolen mikrobistoon, koska se imeytyy suurimmaksi osaksi jo ohutsuolesta verenkiertoon.
Suuri ongelma on säädösten puute keinotekoisten makeutusaineiden käytöstä elintarvikkeissa. Esimerkiksi Suomen ruokavirasto määrää, että ne mainitaan tuotteen sisällössä, mutta ei sitä, paljonko niitä on tuotteessa. Sama pätee Amerikan ruokaviraston määräyksiin. Ehkä tähän tulisi yrittää vaikuttaa tai herättää ihmisten tietoutta keinotekoisten makeutusaineiden terveyshaitoista.
Fruktoosi – yksi maksan pahimmista vihollisista?
Fruktoosi eli hedelmäsokeri on sokeri, jota esiintyy luonnollisesti hunajassa
ja kaikissa hedelmissä. Hedelmiä ei kuitenkaan kannata vältellä, vaan
pikemminkin sokeroituja juomia. Niiden on osoitettu väestötasolla olevan
vahvasti yhteydessä maksan rasvoittumiseen ja aikuisiän diabetekseen
(https://www.mdpi.com/2072-6643/13/4/1314). Fruktoosi on myös tavallisen
ruokosokerin eli sakkaroosin hajoamistuote. Fruktoosi hajotetaan pääasiassa
maksassa, jossa se aktivoi niin rasvan kuin sokerinkin uudismuodostuksen.
Sen vuoksi se edesauttaa maksan rasvoittumista.
Aineenvaihdunnallisten vaikutusten lisäksi, fruktoosi voi vaurioittaa maksaa
myös lisäämällä oksidatiivistä stressiä. Oksidatiivinen stressi on tila, jossa elimistön vapaiden radikaalien ja antioksidanttien suhde on epätasapainossa. Tämä johtaa siihen, että maksassa tulehdustila lisääntyy, mikä edelleen edesauttaa maksan rasvoittumista.
Loppusanat
On hyvä pitää mielessä, että hedelmien sisältämä sokeri ei ole pahaksi, eli ei siis kannata välttää hedelmiä. Hunajakin on terveellistä pienissä määrissä nautittuna. Sokeroituja ja makeutettuja limsoja neuvoisin välttämään. Monet hedelmäkeitot eivät sisällä keinotekoisia makeutusaineita, mutta kannattaa tsekata purkin kyljestä. Nyt varmaan ruokateollisuus suuttuu minulle, mutta Valion marjakeitot sisältävät sekä aspartaamia että asesulfaami K:ta, kun taas esimerkiksi Pirkan marjakeitot eivät sisällä. Toki tässäkin asiassa on hyvää pitää mielessä kohtuus. Jos juot kaksi litraa limsaa päivässä, niin riski aineenvaihdunnallisille sairauksille on varmasti kohtuullinen. Mutta jos syöt puuron kanssa lirauksen marjakeittoa, on asia ihan eri.