AUTTAAKO PROBIOOTTI ANTIBIOOTIN RUNTELEMAAN SUOLEEN? ONKO TERVEYSJOGURTEISTA APUA?

Tästä piti tulla edellisen blogin kolmas osa, mutta se meni vähän eri suuntaan kuin edelliset, joten se on nyt oma lukunsa.

Mitäs ne probiootit ovatkaan? Ne ovat niitä, joita me yleisesti kutsumme maitohappobakteereiksi. Niitä otetaan ulkomaan matkoille mukaan ennaltaehkäisemään ripulia ja neuvotaan syömään, kun saadaan apteekista antibioottikuuri. Suomessa näitä sisältävistä valmisteista tunnetaan ehkä parhaiten Gefilus ja Precosa. Oikeasti ja tieteellisesti probiootti on elävä, tutkitusti terveyttä edistävä mikrobi, joka lisää suolessa elävien hyvien mikrobien kasvua.

Mitä on terveysjogurtti – onko Gefilus sellainen? Jos muistatte yli 10 vuoden päähän, niin ruokakaupan hyllyillä myytiin kaikenkarvaisia elintarvikkeita, jotka ”alensivat kolesterolia”, ”tehostivat immuunijärjestelmää”, ”auttoivat alentamaan verensokeria”, ja niin edespäin. Mutta ei näitä väittämiä nykyään taida näkyä, miksi? 2000-luvulla elintarvikkeissa mainostettavien terveysvaikutusten määritelmää kiristettiin lainsäädännöllisesti paljon ja nyt niiden terveysvaikutuksista pitää olla kliinistä eli lääketieteellistä näyttöä. Useat terveysvaikutteiset jogurtit olivat silloin jo luoneet melkoisen brändin ja niitä ostetaan edelleen samanlaisten vaikutusten toivossa, vaikka väittämät terveysvaikutuksista ovat häipyneet purkin kyljestä. Onko niistä sitten apua? Helppo vastaus on, että ei niistä varmaan haittaakaan ole. Gefiluksen osalta etsin tieteellisiä julkaisuja sisältävästä tietokannasta tutkimuksia, mutta löysin vain yhden, jossa tutkittavat nauttivat Gefilus-mehua. Siinä selvitettiin, istuutuuko Gefiluksen tärkeä ”ainesosa”, Lactobacillus rhamnosus GG (LGG) suun mikrobiston joukkoon, mutta näin ei käynyt (Viite 1). Jos tilanne on sama suolessa, voidaan olettaa, että syöty mikrobi ei sinne jää. Ja jos sillä on jotain hyviä vaikutuksia, niin vaikutukset liittynevät johonkin sen tuottamaan molekyyliin, ei itse mikrobiin. Suolen läpi kulkiessaan sillä voi kuitenkin olla ohimeneviä terveysvaikutuksia.

Itse LGG:n terveysvaikutuksia on jogurtista riippumatta tutkittu todella paljon. Joissakin tutkimuksissa se on kyennyt muun muassa vähentämään ylipainoa naisilla, mutta ei miehillä (Viite 2). Kuten olen jo aiemmin todennut, niin jokaisen ihmisen mikrobisto on yksilöllinen, ja ehkä sen vuoksi kaikki eivät reagoi samalla tavalla probiootteihin. Voivatkos kuitenkin LGG:a sisältävät jogurtit auttaa antibiootin aiheuttamaan ripuliin? Näin on osoitettu yhdessä lukemassani tutkimuksessa (Viite 3). Ja lisäksi yksi suomalaistutkimus osoitti, että vastasyntyneiden lasten saamien antibioottien, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti lapsen kehitykseen, vaikutuksia suolistomikrobistoon saatiin osittain kumottua probioottivalmisteella, jossa oli myös LGG:a (Viite 4). Toki tämä viimeinen ei ollut jogurtti.

Apteekista antibiootteja, otanko probiootin kylkeen? Tässäpä pulma, mistä on hyvin eriäviä mielipiteitä ja tieteellisiä näyttöjä. On totta, että probiootit voivat auttaa varsinkin herkkävatsaisilla antibiootista johtuvasta ripulista toipumista. Eli ne ovat hyväksi. Monille ei kuitenkaan ripulia antibiootista tule, jolloin probiootit tuntuisivat vähän turhilta. Jos kuitenkin otan sen probiootin, mitä haittaa siitä voisi olla? Hyvin kärjistetty vertauskuva asiasta voisi mennä näin: kuvittele, että suurin osa maapallon ihmisistä pommitetaan kuoliaaksi ja jäljelle jää hajanaisia kansoja siellä täällä, jotka ovat väkiluvultaan pieniä. Jos sitten maapallolle istutetaan uusi hyvin runsaslukuinen kansa, niin eikö se kansa leviäisi kulovalkean lailla ja alkaisi ehkä dominoida? Tästä samasta ilmiöstä suolistossa voi seurata tapauksia, joista uutisoitiin jokin aika sitten. Suomessa yleisesti käytettävä Precosa, joka koostuu Saccharomyces boulardii-nimisestä probioottisesta hiivasta, aiheutti vaarallista hiivan ylikasvua (Uutinen, Viite 5). Tämän seurauksena kyseistä tuotetta ei saa enää markkinoida turistiripulin ehkäisemiseen. Maailmalla on ollut muitakin samankaltaisia tapauksia, joista voi lukea esimerkiksi yhdestä intialaistutkimuksesta (Viite 6).

Toki kannattaa pitää mielessä, että nämä ovat vain ”keissejä”, ja yleisesti Precosa on turvallinen valmiste. tutkimukset ovat osoittaneet sen ehkäisevän antibiootin jälkeisiä epäsuotuisia mikrobiston muutoksia ja ripulia (Viite 7). Saccharomyces boulardii:n kaltaisia ”keissejä” on raportoitu maitohappobakteereista tehdyistä valmisteista, erityisesti suolistosairauksista kärsivillä potilailla. Yhdellä koliittipotilaalla LGG:n nauttiminen aiheutti laktobasillien vaarallisen ylikasvun (Viite 8), joka voi myös saada vaaraa aikaiseksi siirtymällä verenkiertoon, kuten toisella potilaalla osoitettiin (Viite 9).

Kuuluisan Israelilaisen Weismann instituutin tutkijat selvittivät probioottien vaikutusta suoliston bakteerikantaan yhteensä 46 ihmisellä kahdessa eri artikkelissa. He jakoivat tutkittavat kolmeen eri ryhmään; 1) tutkittavat saivat probiootteja antibioottikuurin yhteydessä, 2) tutkittavat eivät saaneet probiootteja antibioottikuurin yhteydessä, ja 3) tutkittavat saivat antibioottikuurin yhteydessä heiltä itseltään tehdyn ulosteensiirteen, joka oli otettu ennen kuuria. Tutkijat havaitsivat, että probiootit eivät edistäneetkään suolistomikrobiston toipumista antibioottikuurista, mutta ne jotka saivat oman ulosteensiirteensä toipuivat nopeammin (Viite 10). Ehkä maailma menee joskus tulevaisuudessa tällaisiin hoitoihin!

VIITTEET

1. Yli-Knuuttila H, Snäll J, Kari K, Meurman JH. Colonization of Lactobacillus rhamnosus GG in the oral cavity. Oral Microbiol Immunol. 2006 Apr;21(2):129-31.

2. Sanchez M, Darimont C, Drapeau V, Emady-Azar S, Lepage M, Rezzonico E, Ngom-Bru C, Berger B, Philippe L, Ammon-Zuffrey C, Leone P, Chevrier G, St-Amand E, Marette A, Doré J, Tremblay A. Effect of Lactobacillus rhamnosus CGMCC1.3724 supplementation on weight loss and maintenance in obese men and women. Br J Nutr. 2014 Apr 28;111(8):1507-19.

3. Fox MJ, Ahuja KD, Robertson IK, Ball MJ, Eri RD. Can probiotic yogurt prevent diarrhoea in children on antibiotics? A double-blind, randomised, placebo-controlled study. BMJ Open. 2015 Jan 14;5(1):e006474.

4. Korpela K, Salonen A, Vepsäläinen O, Suomalainen M, Kolmeder C, Varjosalo M, Miettinen S, Kukkonen K, Savilahti E, Kuitunen M, de Vos WM. Probiotic supplementation restores normal microbiota composition and function in antibiotic-treated and in caesarean-born infants. Microbiome. 2018 Oct 16;6(1):182.

5. https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/2018/vain-verkossa/saccharomyces-boulardii-laakevalmisteiden-kayttoa-on-rajattu-ja-varoituksia-lisatty

6. Roy U, Jessani LG, Rudramurthy SM, Gopalakrishnan R, Dutta S, Chakravarty C, Jillwin J, Chakrabarti A. Seven cases of Saccharomyces fungaemia related to use of probiotics. Mycoses. 2017 Jun;60(6):375-380.

7. Kabbani TA, Pallav K, Dowd SE, Villafuerte-Galvez J, Vanga RR, Castillo NE, Hansen J, Dennis M, Leffler DA, Kelly CP. Prospective randomized controlled study on the effects of Saccharomyces boulardii CNCM I-745 and amoxicillin-clavulanate or the combination on the gut microbiota of healthy volunteers. Gut Microbes. 2017 Jan 2;8(1):17-32.

8. Vahabnezhad E, Mochon AB, Wozniak LJ, Ziring DA. Lactobacillus bacteremia associated with probiotic use in a pediatric patient with ulcerative colitis. J Clin Gastroenterol. 2013 May-Jun;47(5):437-9.

9. Meini S, Laureano R, Fani L, Tascini C, Galano A, Antonelli A, Rossolini GM. Breakthrough Lactobacillus rhamnosus GG bacteremia associated with probiotic use in an adult patient with severe active ulcerative colitis: case report and review of the literature. Infection. 2015 Dec;43(6):777-81.

10. Suez J, Zmora N, Zilberman-Schapira G, Mor U, Dori-Bachash M, Bashiardes S, Zur M, Regev-Lehavi D, Ben-Zeev Brik R, Federici S, Horn M, Cohen Y, Moor AE, Zeevi D, Korem T, Kotler E, Harmelin A, Itzkovitz S, Maharshak N, Shibolet O, Pevsner-Fischer M, Shapiro H, Sharon I, Halpern Z, Segal E, Elinav E. Post-Antibiotic Gut Mucosal Microbiome Reconstitution Is Impaired by Probiotics and Improved by Autologous FMT. Cell. 2018 Sep 6;174(6):1406-1423.e16.