6/18 dieetti, jojoileva paino ja suolistomikrobit – hyvä vai huono yhteys?

Iltalehdessä oli uutinen siitä, kuinka Mikrobiologian Professori Pentti Huovinen (suurenmoinen tutkija ja kollega) oli hyötynyt 6/18 dieetistä ja kertoi voivansa paremmin ja suolistonsa toimivan paremmin. Uutinen oli minusta hämäävä, koska samanaikaisesti Pentti kertoi alkaneensa syödä enemmän vihanneksia, joita ei ennen juurikaan syönyt. Kuitupitoisten vihannesten terveysvaikutusten puolestapuhujana päätin tutkia asiaa enemmän ja selvittää mitä tieteellisesti  tiedetään 6/18 paastosta ja suoliston hyvinvoinnista vai johtuiko Pentin hyväolo kuitenkin kuitujen lisääntymisestä.

Kun kaikki päivän aikana syödyt ravintoaineet ovat imeytyneet ohutsuolesta, sulamaton ruokamassa kulkeutuu paksusuoleen. Massa koostuu enimmäkseen sulamattomista kuiduista ja hiilihydraateista, joista paksusuolessa elävät hyvät suolistomikrobit tykkäävät ”syödä” oman osansa. Mikrobit kasaantuvat sankoin joukoin, mutta lähes sulassa sovussa kuluttamaan paksusuoleen saapuvaa kuitumassaa. Mutta olisiko niiden hyvinvoinnin kannalta tosiaan tärkeää ”pätkäpaastota” eli päästää massaa sinne säännöstellen?

On osoitettu aika luotettavasti, että pätkäpaastoaminen voi auttaa laskemaan verenpainetta ja pudottamaan painoa eli se voisi olla hyväksi kansanterveydellisten sairauksien hoidon tukena. Tällaisia paastodieettejä ovat esimerkiksi 8/16, jossa paastotaan kuudentoista tunnin ajan ja syödään kahdeksan tunnin ajan vuorokaudessa. Iltalehden uutisoinnin takia ja terveyshyötyjen tunnistamisen takia halusin nyt etsiä ja kertoa tieteellistä näyttöä sen vaikutuksesta suoliston hyvinvointiin. Yllätys oli, että loppujen lopuksi ihmisillä tehtyjä tutkimuksia on äärimmäisen vähän. Tieteellisesti paastoa on tutkittu lähinnä ylipainoisilla ihmisillä, eikä ole selvää onko paastoaminen hyväksi normaalipainoisille ihmisille. Useat paastotutkimukset on myös tehty Ramadania suorittavilla muslimeilla, mikä rajoittaa tietenkin tukimuksen tiettyyn maantiteteellisen sijainnin tai etnisyyden mukaan. Lisäksi suurin osa paaston terveyshyötyihin liittyvistä tutkimustuloksista tulee eläimillä tehdyistä tutkimuksista.

Joka tapauksessa, kun eläinkokeissa hiiret on laitettu osittaiselle paastolle, on niiden elinikä lisääntynyt joidenkin tutkimusten mukaan jopa kolmekymmentä prosenttia. Paasto on myös aikuttanut tulehdusta laskevasti niiden suolistoon. Sen lisäksi pätkäpaastojen on osoitettu suojaavan ihmisten suolistoa stressin haittavaikutuksilta ja edesauttavan bakteeri-infektioiden torjumisessa. Mutta tämä koskee vain paastoja, jossa tutkittavat syövät viiden päivän ajan viikossa ja paastoavat kaksi päivää. Tällainen paasto vähensi myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, joka oli edelleen yhteydessä suotuisiin muutoksiin suolistomikrobistossa.

Olisi kuitenkin fysiologisesti helppoa ymmärtää, että 6/18 paasto voisi tehostaa ruuansulatusta ja siten olla hyödyksi suolistolle. Vuorokausirytmi nimittäin säätelee monia suoliston toimintoja samoin kuin tietysti muitakin kehon toimintoja. Tiedetään, että vatsalaukku tyhjenee ja veri kiertää suolistossa aktiivisemmin päiväsaikaan kuin yöaikaan, jolloin myös ohutsuolesta saapuu vielä sisältöä paksusuolen ahkeran mikrobiyhteisön käyttöön. 6/18 paasto voisi näiden seikkojen takia tukea hyvää ruuansulatusta ja siten edelleen suoliston hyvinvointia, ja mahdollisesti myös parempaa unirytmiä. En kuitenkaan löytänyt aiheesta luotettavia ja ajatuksiani tukevia ihmistutkimuksia. Joka tapauksessa, ihmisten omakohtaisten kokemusten mukaan (joita terveyteen liittyviltä nettisivustoilta löytyy) pätkäpaastoaminen saa aikaan energisemmän olon päiväsaikaan ja paremman yöunen. Tarvitaan siis lisää tieteellisiä tutkimuksia omakohtaisten väittämien lisäksi 6/18 dieetin terveyshyödyistä.

Vaikka 16/8 diettiä/paastoa ei voidakaan pitää pikadieettinä, ajattelin myös sivuta pikadieettejä, koska ne ovat niin yleisiä. Pikadieettejä usein painonhallinnassa kokeilleet tietävät, että tuloksena voi olla niin kutsuttu jojoileva paino. Mistä tämä voisi johtua? Luin erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen tästä aiheesta, jossa Weismann instituutin tutkijat halusivat mallintaa tällaista ihmisten toimintatapaa eläinkokeessa. Kuvastaakseen ”huonoa länsimaista ruokavaliota”, Israelilaiset tiedemiehet laittoivat laboratoriohiiret ensin neljäksi viikoksi hyvin rasvaiselle ruokavaliolle, jolloin ne odotetusti lihoivat. Painon nousun lisäksi rasvainen ruokavalio vähensi suolistomikrobien monimuotoisuutta neljän viikon jälkeen. Ajatellaan siis, että monimuotoinen mikrobisto on hyvän terveyden merkki. Sen jälkeen ruokavalion rasvan määrä laskettiin hyvin vähäiseksi neljäksi viikoksi, jolloin hiiret laihtuivat alkupainoonsa, mutta siihen meni kauemman aikaa kuin lihomiseen. Lisäksi suolistomikrobiston toipuminen ennalleen kesti viisi kertaa kauemmin kuin sen muutos huonon ruokavalion seurauksena. Tämän jälkeen hiirille annettiin sama aika uudestaan rasvaista ruokaa ja sitten taas rasvatonta, jonka oli tarkoitus kuvasta pikadieettailua. Hiiret lihoivat taas uudemman kerran rasvaa syödessään, mutta nyt ne eivät enää menettäneetkään painoa ”pikapaaston” eli rasvattomaan ruokaan siirtymisen seurauksena. Tämä johtui tutkijoiden mukaan siitä, että toisella dieettikerralla suolistomikrobisto ei enää palautunut ennalleen. Mikrobiston roolia tässä ilmiössä todistettiin edelleen siirtämällä pikadieetin kokeneen ja siis jojo-painoisen hiiren sekä normaalisti syöneen hiiren ulostetta mikrobittomille hiirille. Pikadieetin läpikäyneiden hiirten uloste sai aikaan nopean painon nousun verrattuna normaaliryhmään. Tämä on tietysti vain yksi, mutta erittäin laadukas, arvostetussa Nature-lehdessä julkaistu tutkimus, joka osoittaa, että mikrobisto tavallaan suuttuu tuollaisista radikaaleista dieeteistä. Eli kyllä tosi asiassa päivittäinen kokonaisvaltainen hyvä ravitsemus ja siitä huolta pitäminen on se kaikkein tärkein niin suoliston hyvinvoinnin kuin painonhallinnankin kannalta.

Jos janoaa lisää lukemista, niin esimerkiksi näistä kahdesta artikkelista voi lukea paastoista:

Li, L., Su, Y., Li, F. et al. The effects of daily fasting hours on shaping gut microbiota in mice. BMC Microbiol 20, 65 (2020). https://doi.org/10.1186/s12866-020-01754-2

Yi Guo, Shiyun Luo, Yongxin Ye, Songping Yin, Jiahua Fan, Min Xia, Intermittent Fasting Improves Cardiometabolic Risk Factors and Alters Gut Microbiota in Metabolic Syndrome Patients, The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, Volume 106, Issue 1, January 2021, Pages 64–79, https://doi.org/10.1210/clinem/dgaa644

Kommentit

Markku Aapakari

09.02.2021 17:47

Kiitoksia Satu, hieno yhteenveto :). Minulla on ollut viimeiset pari kuukautta 23/1 dieetti - varmasti ihan älytöntä mutta läskit lähtee :). Terkuin Savelan mielipuoli Tarzan

Uusimmat kommentit

09.02 | 17:47

Kiitoksia Satu, hieno yhteenveto :). Minulla on ollut viimeiset pari kuukautta 23/1 dieetti - varmasti ihan älytöntä mutta läskit lähtee :). Terkuin Savelan mielipuoli Tarzan

31.05 | 16:54

Kiitos Satu kun jaksat tehdä kansantajuisia blogeja tärkeästä asiasta! Kaverinikin haluavat kiittää, ja usealla onkin suolistovaivoja tässä iässä. Tsemppiä!

30.04 | 18:35

Hei,
Blogisi on tosi mielenkiintoista luettavaa. Innolla odottelen lisää kirjoituksiasi.

Hyvää kevättä,
Raija

06.04 | 10:30

Hei Anneli! Tuo onkin todella hyvä kysymys. Euroopassa on laitettu pystyyn tutkimuksia, joissa pandemian laajuutta pyritään selvittämään nimeonomaan tutkimalla jätevesiä. Tietoa odotellaan

Jaa tämä sivu