TUORE TUTKIMUS - LIHASTENKIN TOIMINNAN KANNALTA KANNATTAA PITÄÄ HUOLTA SUOLISTOSTA
Viime aikoina on alettu ymmärtää, että muiden kudosten ja elinten ohella suolistomikrobisto on yhteydessä myös lihaksiin ja niiden moniin toimintoihin. Luurankolihas on yksi elimistön suurimmista elimistä, koska sen massa voi olla jopa 50 prosenttia koko kehon painosta. Tämä tietenkin riippuu yksilöstä. Liikunnallisesti aktiivisilla on enemmän lihasta ja vähemmän rasvamassaa, kun taas ylipainoisilla on enemmän rasvamassaa ja vähemmän lihaskudosta. Lihas on tärkeä aineenvaihdunnallinen elin, ja sen lisäksi lihasmassan ylläpitäminen on tärkeää muun muassa luuston tukemiseksi.
Hiljattain tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että suolistomikrobit voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti lihasten proteiinisynteesiin, mitokondrioiden toimintaan ja glykogeenin varastointiin. Proteiinisynteesi yhdessä proteiinien hajotuksen kanssa on lihaskoon ylläpitämisessä tai kasvattamisessa tärkeä prosessi. Jos proteiinisynteesi on yhtä tehokasta kuin hajotus, lihaskoko säilyy samana. Ja jos taas synteesi on hajotusta tehokkaampaa niin silloin lihaskoko kasvaa, ja puhutaan lihaksen hypertrofiasta. Mitokondriot ovat lihassolujen (ja kaikkien muidenkin solujen) tärkeitä energiatehtaita. Ne tuottavat energiaa tarvittaviin voiman ponnistuksiin. Liikunta voi lisätä mitokondrioiden määrää ja toimintatehokkuutta, mikä on yksi liikunnan aikaansaamista adaptaatioista lihaksessa. Glykogeeni on tärkeä energian varastomuoto, josta saadaan polttoainetta lihaksen toimintaan liikuntasuorituksen aikana, kun siitä pilkotaan glukoosia eli sokeria.
Mutta nyt tuoreeseen, arvostetussa Journal of Physiology:ssa julkaistuun tutkimukseen, jonka ovat kirjoittaneet Taylor R. Valentino ja kumppanit. Kuten olen aiemmin kirjoittanut blogeissani, antibiootit vaikuttavat epäsuotuisasti suolistomikrobeihin saattaen niiden koostumuksen epätasapainoon eli dysbioosiin. Antibiootit niittävät suolistosta niin hyviä kuin pahojakin mikrobeja. Tämä mahdollistaa myös sen, että eläinkokeissa voidaan käyttää antibioottikäsittelyjä tutkimaan suolistomikrobien todellista merkitystä esimerkiksi johonkin fysiologiseen prosessiin. Valentinon tutkimuksessa tehtiin juurikin näin. Tutkijat käsittelivät osaa hiiristä antibiooteilla, jotka vähensivät suolistomikrobien määrää merkittävästi ja saivat aikaan dysbioosin. Lisäksi tutkimuksessa oli hiiriä, jotka eivät saaneet antibiootteja, joten niiden suolistomikrobisto oli koostumukseltaan normaali. Antibioottien (tai ei antibiootteja) jälkeen osa hiiristä sai juosta häkeissään juoksupyörissä ja osa ei. Kahdeksan viikon jälkeen tutkijat selvittivät liikunnan adaptaatioita lihaksessa. He havaitsivat, että hiirillä, joilla oli normaali suolistomikrobisto tapahtui odotettuja adaptaatioita, kuten lihassäikeiden tyypin muuttumista nopeista hitaisiin sekä lihaksen koon kasvua. Nämä muutokset tapahtuivat sekä soleus (kolmipäinen pohjelihas) että plantaris (hoikka kantalihas) lihaksessa. Hiirillä, joiden suolistomikrobisto oli saatettu dysbioottiseksi antibioottien avulla adaptaatiot liikuntaan häiriytyivät. Soleuksessa ja plantariksessa ei nähtykään lihaksen koon kasvua liikunnan seurauksena. Lisäksi plantariksessa ei tapahtunut myöskään lihassäikeiden tyypin muuttumista.
Tutkimus tiivistetysti kerrottuna osoitti, että suolistomikrobistolla on tärkeä rooli liikunnan vaikutusten välittämisessä lihakseen. Nähtäväksi jää kuitenkin vielä se, että minkä mekanismien kautta vaikutukset välittyvät. Kuten yllä kirjoitin, on mahdollista, että dysbioottinen mikrobisto vähentäisi proteiinien synteesiä lihaksessa ja sitä kautta lihasten kokoa.
On hyvä muistuttaa taas kerran, että suoliston hyvinvoinnista pitää huolta tasapainoisen ja terveellisen ravitsemuksen ja säännöllisen liikunnan avulla. Siten myös tämän tutkimuksen perusteella lihaksetkin kiittävät!
Viite:
Valentino TR, Vechetti IJ Jr, Mobley CB, Dungan CM, Golden L, Goh J, McCarthy JJ. Dysbiosis of the gut microbiome impairs mouse skeletal muscle adaptation to exercise. J Physiol. 2021 Sep 26. doi: 10.1113/JP281788
Linkki tutkimukseen:
Uusimmat kommentit
09.02 | 17:47
Kiitoksia Satu, hieno yhteenveto :). Minulla on ollut viimeiset pari kuukautta 23/1 dieetti - varmasti ihan älytöntä mutta läskit lähtee :). Terkuin Savelan mielipuoli Tarzan
31.05 | 16:54
Kiitos Satu kun jaksat tehdä kansantajuisia blogeja tärkeästä asiasta! Kaverinikin haluavat kiittää, ja usealla onkin suolistovaivoja tässä iässä. Tsemppiä!
30.04 | 18:35
Hei,
Blogisi on tosi mielenkiintoista luettavaa. Innolla odottelen lisää kirjoituksiasi.
Hyvää kevättä,
Raija
06.04 | 10:30
Hei Anneli! Tuo onkin todella hyvä kysymys. Euroopassa on laitettu pystyyn tutkimuksia, joissa pandemian laajuutta pyritään selvittämään nimeonomaan tutkimalla jätevesiä. Tietoa odotellaan
Jaa tämä sivu
Mahdollisia keinoja lievittää IBS:n oireita
Kaikkien IBS-oireet kuten niiden syytkin ovat hyvin yksilöllisiä, ja siksi itselle sopivat keinot lievittää IBS:n oireita on hyvä selvittää yhdessä oman lääkärin kanssa. Yksinkertaisimpia keinoja, jotka voivat auttaa, ja joihin ei tarvita keskustelua lääkärin kanssa ovat: säännölliset ruokailuajat, tulisten ja rasvaisten ruokien välttäminen, hapatettujen ruokien suosiminen, ruuan pureskeleminen huolellisesti, riittävä nesteytys, alkoholin ja kahvin vähäinen kulutus, tupakoinnin vähentäminen, säännöllinen liikunta ja mindfullness.
Ummetuksesta kärsiviä IBS-potilaita voivat auttaa laksatiivit ja ripulista kärsivät voivat saada apua ripulin estolääkkeistä. Näistä tulisi kuitenkin keskustella aina lääkärin kanssa, ja ikävä kyllä tutkimusten mukaan useimmiten niistä ei ole apua.
Jotkut kokevat, että FODMAP ruokavaliosta on apua, mutta ennen sen
aloittamista tulee keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.
Huonosti imeytyvät fermentoituvat eli ns. FODMAP-hiilihydraatit
aiheuttavat paksusuolessa bakteerikäymisen välityksellä kaasun
muodostusta. Osa niistä lisää veden määrää ohutsuolen loppuosassa,
ja siten myös ripulia. Herkistynyt sisäelintunto voimistaa suolen
venytyksen aiheuttamaa vatsakivun ja turvotuksen tunnetta.
Ruokavaliossa siis vältetään FODMAP-hiilihydraatteja ja siten
suljetaan pois aterioilta tiettyjä ruokia. FODMAP ruokavaliosta on
paljon hyviä kirjoituksia, joten en kirjoita siitä enempää tässä.
Tieteellistä näyttöä suolistomikrobiston roolista IBS:ssä
Pr. Premysl Bercik, Kanadalaisen McMaster yliopiston lääkäri ja tutkija kirjoitti Biocodexin uutislehteen tästä aiheesta (https://www.biocodexmicrobiotainstitute.com/en/irritable-bowel-syndrome-and-microbiota-there-link). Hän kertoo, että tärkein riskitekijä IBS:n kehittymiseen on gastroenteriitti eli suoliston tulehdus. Patogeenisten bakteerien, kuten Salmonellan, aiheuttamien infektioiden jälkeen 11–14 %:lle ihmisistä tulee kroonisia oireita. Se, että joidenkin IBS-potilaiden oireet vähenevät antibioottien avulla on yksi todiste siitä, että suolistomikrobit osaltaan aiheuttavat suolisto-oireita, ja toisaalta taas suun kautta nautittavat maitohappobakteerit voivat vähentää oireita. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IBS-potilaiden ja terveiden ihmisten suolistomikrobistot eroavat toisistaan. Ja joissakin tutkimuksissa ulosteensiirteet ovat vähentäneet IBS oireita, josta kirjoitan seuraavissa kappaleissa.
Onko kuitenkin toiveita siitä, että ulosteensiirteistä tulisi IBS:n hoitokeino?
Ulosteensiirrossa käytetään hyväksi nk. superluovuttajien ulostetta. Superluovuttajien piirteitä ovat lääkkeiden (erityisesti antibioottien) käytön vähyys, normaali painoindeksi (18.5—24.9), hyvä terveys, säännöllinen liikunta, alateitse syntynyt ja rintaruokittu. Kaksi viimeistä voivat kuulostaa hassuilta toivotuilta piirteiltä, mutta niille on syynsä, joista kirjoitan kahdessa seuraavassa kappaleessa.
Keisarileikkauksella syntyneiden lasten suolistomikrobisto koostuu lähinnä sairaalaympäristöstä sekä hoitajien ja äidin iholta saaduista bakteereista. Luonnollisesti syntyneiden lasten suolistomikrobistossa taas dominoivat maitohappobakteerit, joita tiedetään olevan runsaasti myös viimeisillään raskaana olevien naisten emättimessä. Luonto on siis suunnitellut syntymän täydellisesti niin, että äidin hyvät bakteerit siirtyvät vauvan suolistoon mikrobisuihkuna. Nykytiedon valossa keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on huomattavasti muita suurempi riski sairastua esimerkiksi astmaan, allergioihin, joihinkin autoimmuunisairauksiin ja suolistotulehdukseen. Kerrotaan, että kun kuuluisan Amerikkalaisen mikrobiologian tutkijan Rob Knightin lapsi syntyi kiireellisellä keisarileikkauksella, hän siirsi vanupuikolla vaimonsa emättimen mikrobeja vastasyntyneelle lapselle.
Imetyksen aikana suoliston valtaavat erityisesti bifidobakteerit. Bifidobakteerit ovat tärkeitä vauvoille, koska ne tuottavat entsyymejä, jotka pystyvät hajottamaan äidin maidosta saatavia hiilihydraatteja. Lisäksi bifidobakteerit edesauttavat tulehdusta estävän ympäristön kehitystä suolessa ja muokkaavat suoliston pH:n sopivan happamaksi muiden bakteerien kasvun kannalta. Äidinmaito myös maito itsessään sisältää hyviä bakteereja, kuten maitohappobakteereja. Lisäksi äidinmaidossa on vasta-aineita, jotka muokkaavat suotuisasti suoliston immuunipuolustuksen toimintaa ja suolistomikrobiston koostumusta. Korviketta nauttivilla vauvoilla ei ole suolistossaan juurikaan hyödyllisiä bifidobakteereja, vaan heidän suolistomikrobistonsa muistuttaa enemmän aikuisten ihmisten mikrobistoa. Ehkä se on syy siihen, että pitkäaikainen korvikeruokinta äidinmaidon sijaan, on yhteydessä suurempaan myöhemmän ylipainon riskiin.
Mutta nyt takaisin aiheeseen eli mitä tiedetään ulosteensiirrosta IBS:n hoidossa. Biocodexin sivustolla kerrotaan ainoastaan yhdestä vuonna 2020 julkaisusta tutkimuksesta arvostetussa Gut-lehdessä. Satunnaistetussa, lumelääke kontrolloidussa tutkimuksessa yhden superluovuttajan ulostetta siirrettiin IBS-potilaille (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31852769/). 55 tutkittavaa sai omaa ulostettaan (=lumelääke), 55 sai 30 grammaa superluovuttajan ulostetta ja 55 sai 60 grammaa superluovuttajan ulostetta. Tutkimuksessa havaittiin, että lumelääkettä saaneista 24 %:lla, 30 grammaa saaneista 77 %:lla ja 60 grammaa saaneista 89 %:lla IBS-oireet vähenivät. Oireiden poissaolo jatkui ainakin kolmen kuukauden ajan, ja osalla superluovuttajan ulostetta saaneista jopa vuoden ajan.
Halusin selvittää FMT:n toimivuutta IBS:n hoidossa hieman tarkemmin ja aiheesta olikin tehty meta-analyysi vuonna 2022 (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8919053/). Meta-analyysillä tarkoitetaan useiden tutkimusten tiedon yhdistämistä yhdeksi. Tässä julkaisussa oli mukana seitsemän satunnaistettua, lumelääke kontrolloitua tutkimuksesta ja yhteensä 472 IBS-potilasta. Meta-analyysissä selvisi, että 12 viikon seurannassa ulosteensiirteet eivät lievittäneet IBS:n oireita suuressa mittakaavassa, mutta paransivat kuitenkin potilaiden raportoimaa elämänlaatua. Vuoden seurannassa kyseisiä parannuksia ei kuitenkaan nähty, joten on epäselvää, onko ulosteensiirrosta apua IBS-potilaille.
Loppusanat – olet mitä syöt
Ruokavalio näyttäisi edelleen olevan paras keino taistella häiritseviä IBS-oireita vastaan. Kirjoitin tästä kirjassani, josta nappasin alla olevia vinkkejä (https://www.adlibris.com/fi/kirja/suolistomikrobit-ja-terveys-9789523542587?gclid=CjwKCAjwl6OiBhA2EiwAuUwWZXO6sfproKqVXIyakeGkwRBOlHvYSqtbgZVR8LnNOwjOBA86-Jb2tBoCRNUQAvD_BwE).
IBS:n hoitoon tähtäävää ruokavaliomuutosta varten on hyvä ihan ensin tehdä vihreä vallankumous omassa ruokakaapissa. Vihreiden tuotteiden lisäksi liha kannattaa ostaa maustamattomana ja tehdä marinadit itse, koska valmismarinadit sisältävät paljon säilöntäaineita, jotka eivät ole hyväksi suolistolle. Oma vihreä keittiö on hyvä varustaa siis erilaisilla yrteillä, joita on helppo kasvattaa pienissä ruukuissa. Yleisesti ottaen mausteilla ja yrteillä on osoitettu olevan mm. haitallisten mikrobien kasvua vähentäviä vaikutuksia ja tulehdusta hillitseviä vaikutuksia.
Yrteistä basilika voi vähentää kaasujen muodostusta suolistossa ja vatsan kramppaamista. Erityisesti Aasiassa laakerinlehtien uskotaan vähentävän ärtyvän paksusuolen oireita. Rosmariinilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia ja sen on osoitettu lisäävän muun muassa hyvien laktobasillien määrää suolessa. Korianterilla ja kurkumalla on näytetty olevan prebioottisia vaikutuksia eli ne ovat lisänneet terveyttä edistävien mikrobien kasvua suolessa.
Kaikkia näitä yllä mainittuja yrttejä kannattaa kokeilla omiin marinadeihin ja löytää omalle maulleen sopivin yrtti. Marinadin pohjaksi on hyvä laittaa oliiviöljy, vaikka se onkin hieman kalliimpaa kuin muut öljyt. Oliiviöljyllä on monia tunnettuja terveysvaikutuksia. Yrttien lisäksi makua antamaan puristan itse valkosipulin kynsiä. Valkosipuli sisältää hyviä hiilihydraatteja ja prebioottisia fruktaaneja, joista hyvät suoliston mikrobit tykkäävät.
Ruokakaapin värikkäässä vallankumouksessa kannattaa suosia lehtikaalia, pinaattia, parsaa, porkkanaa, punasipulia, paprikaa, tomaatteja, salaatinlehtiä, tuoreita papuja ja avokadoa sekä välttää kaikkia prosessoituja ruokia, gluteenia ja laktoosia. Myös ravinnon hiilihydraattien vähentämisen neljästäkymmenestä prosentista neljään prosenttiin on osoitettu vähentävän ärtyvän paksusuolen oireyhtymään liittyviä vatsakipuja ja ripulia sekä parantavan yleistä elämänlaatua. Hiilihydraatteja voi vähentää helposti jättämällä ravitsemuksesta pois pastat, perunan ja leivän. Samanaikaisesti voi lisätä tarvittavaa kuidun saantia lisäämällä hedelmien ja marjojen syöntiä.
